5. VIESTINTÄ JOHTAMISESSA JA KESTÄVÄ JOHTAMINEN

Johtamisen perusteet, 10.11.2015 / luento 5

Luento 5: Viestintä johtamisessa ja Kestävä johtaminen

Luentojen ensimmäisenä aiheena oli viestintä johtamisessa. Erityisesti mieleeni jäi aihe organisaation viestinnän merkityksestä. On totta, että organisaatiossa on erityyppistä ja eri merkityksen omaavaa viestintää ja niiden erottelu voi joskus olla vaikeaa. Lisäksi yrityksen sisäisen ja ulkopuolisen viestinnän eroja en ollut aikaisemmin osannut pohtia. On tietenkin eri asia minkälaisen kuvan esimerkiksi yritys luo ostajille, sijoittajille ja toisaalta myös omille työntekijöilleen. Aiheen pohtiminen avasi erilaisia näkökulmia viestinnän tärkeydestä ja siitä, kuinka mahdollisesti itse aion huomioida sen tulevilla työurilla.

Toisena luennon aiheena oli kestävä johtaminen. Myös tällä luennolla luotiin esimerkkien kautta mielikuvia aiheesta. Esimerkkeinä toimivat Enron ja Volgswagenin tapaukset. Yhteisvastuuta käsittelimme teorian näkökulmasta, sekä siitä onko etiikka organisaation vai yksilöiden vastuulla? Tämä herätti paljon ajatuksia yritysten vastuusta ja toisaalta siitä, kuinka esimerkiksi Volgswagenin tapauksessa myös yksilöiden vastuu korostuu. On mielenkiintoista käydä esimerkein aiheita läpi, koska se pistää ajattelemaan, mitä mieltä itse on etiikasta ja esimerkiksi yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Volgswagenin tapaus pisti ajattelemaan vielä tarkemmin, voiko enää mihinkään markkinointiin luottaa? Ja toisaalta se pisti miettimään organisaatioiden yhteiskunnallista vastuuta. Tämän kaltaisen yrityksen esimerkki antaa toisaalta vielä enemmän arvoa niille yrityksille, jotka pyrkivät eettiseen toimintaan ja toiminnan läpinäkyvyyteen. Uskon, että tulevaisuudessa tämän kaltaiset arvot jatkavat kasvuaan ja tulevat olemaan 2020-luvun myyntivaltteja markkinoinnissa.

Luentojen kolmannessa osassa opiskelijoita pyydettiin valitsemaan jokin neljästä eri ajatuksesta, ”Mikä väite kuvaa eniten ajatuksiasi?” Itse valitsin vaihtoehdon, ”Eettisyyttä voi hyödyntää liiketoiminnassa”. Luennoilla käytetty ryhmäytyminen neljän erilaisen liioitellun ajatuksen mukaan oli mielestäni hyvä opetustapa. Kun aloimme seuraamaan ryhmien välistä väittelyä huomasi selvän eron, kun kaikki keskittyi kuuntelemaan intensiivisesti väittelyiden etenemistä. Mielestäni tällaisia opetuskäytäntöjä tulisi käyttää enemmänkin opetuksessa, koska se aktivoi ja motivoi paremmin, kuin pelkkä luennoitsijan kuunteleminen.

Väittely parien väitteet ja ideat antoivat erilaisia näkökulmia ja tapoja ajatella erilailla. En vieläkään vaihtaisi omasta ryhmästä (3) pois, mutta erilaiset kommentit ja perustelut antoivat ajateltavaa. Oli mielenkiintoista huomata kuinka erilaisia ja toisaalta samankaltaisia näkemyksiä, eri ”ryhmässä” olevilla oppilailla oli. Toinen huomio tunnista oli se, että mitä vaikuttavammin puhuja vetosi itseeni, sitä enemmän oma mielipide muuttui vaikuttavan puhujan suuntaan. Puolestaan mitä huonommin väittelijä perusteli itsensä, sitä kauemmas hän sai työnnettyä oman mielipiteeni aiheesta. Viestinnän ja kestävän johtamisen aiheet olivat näin ollen hyvin linkittyneet toisiinsa, koska eettisyyden lisäksi tunnilla tuli kiinnitettyä huomiota väittelijöiden viestintään ja argumentaatioon.