1. JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOT

Johtamisen perusteet, 27.10.2015/Luento 1

1. Johtaminen ja organisaatiot

Ensimmäisellä luentokerralla määriteltiin sitä, mitä johtaminen on ja mitä organisaatioilla tarkoitetaan. Nämä ovat koko kurssin oleelliset käsitteet, joten niihin paneutuminen heti alkuun tuntui luontevalta ja järkevältä.  Omien kokemusten pohjalta johtamisen on hyvin perinteisesti ajateltu tarkoittavan työelämässä sitä oman pään yläpuolella olevaa henkilöä, joka vastaa työpaikan asioista. Ja jossain vielä työpaikan ulkopuolella on oman johtajan johtaja, joka aivan loppuviimeeksi määrää, miten kuuluu toimia ja mitä muutoksia kuuluu tehdä. Johtaja on se, jolla on tieto ja valta, mutta myös velvollisuus vastata työpaikan oikeanlaisesta toiminnasta työn sujuvuudesta. Johtajan on ajatellut monesti olevan työntekijöistä irrallinen yksittäinen henkilö, joka ei välttämättä ole niin tiivis osa jokapäiväistä työyhteisöä. Toisaalta johtaja on se, jonka puoleen käännytään, kun tarvitaan tukea tai apua työhön liittyvissä asioissa. Tällainen ajattelutapa saattaa edelleen joillain olla johtajasta ja johtamisesta etenkin sellaisissa työyhteisöissä, joissa johtaja on etäinen muihin työntekijöihin nähden, eikä hänen työstään välttämättä tiedetä juuri mitään. Eli ajatellaanko johtamisesta siten, että asiat on kunnossa kunhan hommat sujuu, mutta ongelmien tullessa vastaan johtaja astuu esiin? Tällainen näkemys tuskin ruokkii kovin positiivista kuvaa johtajasta, jos hän toimii ainoastaan ongelmien ratkaisijana ja näyttäytyy työyhteisön arjessa vasta vastoinkäymisten kohdatessa.

Jo ensimmäinen luento kuitenkin antoi näkökulmia siihen, kuinka laaja käsite johtaminen itseasiassa onkaan ja mitä kaikkea siihen liittyy. Oli tärkeää erotella johtaminen ja johtajuus, jotka molemmat osaltaan avasivat johtamisen käsitettä. Johtaminen on siis kaikenkaikkiaan suuri kokonaisuus, joka pitää sisällään niin ihmisten kuin asioidenkin johtamista. Johtaminen käsitteenä tuntuu erittäin laajalta, joten voi miettiä, miten yksi ihminen (johtaja) pystyy tällaista kokonaisuutta hallitsemaan. Jo ensimmäisellä tunnilla tuli esiin, kuinka paljon erilaisia ominaisuuksia hyvällä johtajalla tulisi olla. Tästä väkisinkin tulee mieleen, millaisia haasteita tämä johtajille asettaa. Pitäisi olla taitoa johtaa asioita, pyrkiä yrityksen tavoitteisiin, pyrkiä tuottavuuteen, hallita ihmissuhteita ja vuorovaikutusta, psykologiaa ja päätöksentekotaitoja. Johtajan tulee siis olla varsinainen moniosaaja, jotta voi pärjätä johtamistehtävässään? Siltä se ainakin näin alkuun vaikuttaa, että johtaminen ja johtajan asemassa oleminen ei todellakaan ole helppo tehtävä. Löytyykö edes sellaista ihmistä, joka tällaisen tehtävän kykenisi täydellisesti hoitamaan?  

Johtamistavat ovat ajan myötä kehittyneet. Luennolla käytiin läpi johtamisen kehittymistä taylorismista aina ihmissuhdekoulukuntaan saakka. Kieltämättä johtaminen on joskus ollut melko mekaanista, tehokkuuteen ja tuottavuuteen tähtäävää, mutta nykyään painottuu enemmän ihmissuhde- ja vuorovaikutusosaaminen, eli ns. pehmeät arvot. Tämä onkin mielestäni se johtajan yksi haastavimmista tehtävistä; erilaisten persoonien ja yksilöiden johtaminen. Psykologinen osaaminen ei siis ole johtajalle pahitteeksi, jotta osaisi ymmärtää ihmisten tarpeita ja sitä, millä tavalla ihmisiä tulee johtaa.  Onko johtaminen nykypäivässä siis enemminkin ihmisiin vaikuttamista, tunnereaktioiden tunnistamista ja ihmismielen hallintaa? Toisaalta voi ajatella, että johtajaan kohdistetaan jo valmiiksi tiettyjä odotuksia, joiden mukaan hänen tulisi toimia. Työyhteisö siis kohdistaa johtajaan odotuksia siitä, millainen on heidän näkemyksensä hyvästä johtamisesta. Perinteisesti voidaan kenties sanoa, että johtajalla on päätäntävalta ja viimeinen sana, johon työyhteisön on taivuttava. Luulen, että johtajalta osittain myös odotetaan tällaista johtamistapaa, joka tuo esiin hänen valta-asemansa tavallisiin työntekijöihin nähden. Arvostetaanko tällaista johtamistapaa vielä tänä päivänä? Vai pitäisi johtajan ennemmin olla työntekijöiden kaveri, tasavertainen ja neuvotteleva kumppani kuin kovaa valtaa käyttävä porukan pää?

Luennolla käsiteltiin johtamisen käsitteen lisäksi organisaatioita. Organisaatio on käsitteenä laaja pitäen sisällä useita yhteiskunnan instituutioita. Organisaatioita lähestyttiin johtamisen näkökulmasta, sillä johtaminen on aina osa eri organisaatioiden toimintaa. Luulen, että johtaminen näyttäytyy eri organisaatioissa hieman eri tavalla organisaation tyypistä riippuen (esim. voittoa tavoittelematon vs. voittoa tavoitteleva). Johtamisen ja organisaation käsitteet kulkevat siis käsi kädessä toisiinsa limittyen.  Voiko olla johtamista ilman organisaatiota ja toisinpäin? Jos organisaatioksi, eli yhteiskunnan rakenteeksi, ajatellaan myös esimerkiksi perhe, voiko perheellä sanoa olevan johtaja? Voiko perhettä olla ilman johtajaa? Voidaan ajatella, että ihmisryhmiin muodostuu aina jollain tasolla johtaja, vaikka tätä ei tiedostettaisi. Johtajaksi voi muodostua henkilö, joka päättää asioista tai jolla on taloudellinen valta ryhmässä/yhteisössä. Ryhmiin siis muodostuu aina henkilö/henkilöitä, jotka toimivat ikään kuin puheenjohtajan roolissa ja vievät ryhmän toimintaa eteenpäin. Täten voisi siis ajatella, että epävirallisissa organisaatioissa esiintyy myös johtamista, mutta se ei kenties aina ole niin tunnistettavaa ja näkyvää kuin virallisissa organisaatioissa (esim. yritykset).