7: GLOBALISAATIO JA MUUTOKSEN JOHTAMINEN

Johtamisen perusteet, 16.11.2015/Luento 7
 
7. Globalisaatio ja muutoksen johtaminen

Globalisaation ilmiöltä ei voi mitenkään enää välttyä, vaan tuntuu, että se on jo osa tavanomaista yritysten arkea. Yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla yli valtiorajojen kaikilla eri tasoilla. Vaikuttaisi siis siltä, että globalisoituminen olisi jopa yrityksen elinehto eikä siltä voisi oikeastaan enää edes välttyä. Suurille yrityksille globalisaatiosta on toki monenlaista hyötyä (mm. taloudellisuus, tehokkuusnäkökulma). Globalisaation markkinat vaikuttavat kyllä vahvasti kilpailluilta siinä mielessä, että yritys ei saisi hetkeksikään jäädä paikoilleen, vaan uutta täytyisi kehittää koko ajan. Johtamisen näkökulmasta siis innovaatiojohtaminen tulisi globalisoitumisen myötä kenties eniten tarpeeseen yrityksissä.

Globalisaatiosta on epäilemättä hyötyä yrityksille monella tapaa. Luennolla käsiteltiin esimerkiksi fuusiota, joka voi pelastaa heikossa asemassa olevan yrityksen, eli erilainen yhteistyö ja verkostojen luominen globalisaation ilmiönä voi olla yritykselle monessa mielessä hyödyllistä. Myös työntekijät voivat hyötyä tästä, sillä nykyään työmarkkinat ovat eri tavalla tavoitettavissa ja osaamistaan voi viedä oman maan rajojen ulkopuolellekin. Globalisaatioon liittyy myös paljon haittoja ja esimerkiksi negatiivinen julkisuus leviää nopeasti läpi maapallon kaikkien tietoon. Voisiko se kenties myös romahduttaa koko yrityksen (miten mahtaa käydä esim. Volkswagenille?).

Kun markkinat ovat suuret, myös riskit ovat suuret. Globalisaatiosta jäi jotenkin ikävä maku siinä mielessä, että se markkinoiden ja yritysmaailmojen näkökulmasta korostaa niin paljon taloutta ja rahaa, jotka ainakin itselleni edustavat ns. ”kovia arvoja”. Taloudellista tuottoa tehdään kasvavilla markkinoilla keinolla millä hyvänsä ja globalisaatio voikin vaikuttaa negatiivisesti mm. luonnon kestävyyteen. Voiko globalisaatio johtaa siis erinäiseen riistoon, niin luonnon kuin ihmisten? Työn viemisessä halpatyömaihin on mielestäni aina kaksi puolta; toisaalta on hyvä, että ihmisille on töitä, mutta kuka huolehtii työoloista ja riittävästä palkasta? Kuka huolehtii, että monikansalliset yritykset eivät käytä työvoimanaan lapsia, joiden tehtävä olisi olla koulussa suurten tehtaiden sijaan? Globalisaatio edistää muutosta ja tarjoaa työpaikkoja, mutta edistävätkö suuret länsimaiset yhtiöt lapsityövoiman käyttöä ja lasten kouluttautumattomuutta (kenties tietämättäänkin) globalisaation johdosta? Työn vieminen halpatyömaihin vie työtä myös pois yrityksen kotimaasta, jossa työttömyys voi tällaisten toimien johdosta nousta. Globalisaatiosta löytyy siis aina kaksi puolta ja jossain määrin negatiivinen kaiku siihen jää. Luennolta jäi lisäksi mieleen se, että maailmantalouden vaikutukset tuntuvat myös monien pienyrittäjien toiminnassa. Sitä ihan oikeasti miettii, kuka tällaisina aikoina uskaltaa perustaa oman yrityksen. Ja onko oikein, että monikansalliset yritykset ja niiden vaikutus maailmantalouteen voi ajaa pieniä yrittäjiä ahdinkoon?

Lopuksi käsiteltiin vieraan (Mikko Laakkonen) johdolla muutosjohtamista. Luennolta jäi mieleen, että muutos on oikeastaan elinehto yritykselle. Koskaan ei saisi jäädä paikoilleen, vaan pitää pysyä kehityksessä mukana. Onko muutoksesta tullut itseisarvo? Onko yritys jollain tapaa huonompi, jos se ei jatkuvasti muutu tai kehitä jotain uutta? Mietin sitä, että jatkuva muutos on varmasti raskas prosessi myös työntekijöille ja johtajille. Pysyykö ihminen mukana muutoksen pyörteissä? Tässä kohtaa mielestäni erityisesti tarvitaan hyvää muutosjohtamista, jotta työntekijät saadaan sitoutettua muutostyöhön mukaan. Johtajan tehtävänä on luoda edellytykset sille, että muutos ja toiminta voidaan tehdä mahdollisimman hyvin. Minulle tulee tässä kohtaa johtamisesta mieleen opettajuus, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia suoriutua opinnoistaan niin hyvin kuin mahdollista ja tuetaan oppimisprosessin kehitystä. Samaan tapaan johtaja tarjoaa mahdollisuuksia tehdä työ niin hyvin kuin mahdollista ja ohjaa muutosprosessin etenemistä ja toimii prosessin eteenpäin viejänä. Sekä työntekijä että opiskelija ovat prosessin aktiivisia jäseniä, johtajan ja opettajan ohjatessa, motivoidessa ja kannustaessa rinnalla.