2. YKSILÖIDEN JA RYHMIEN JOHTAMINEN

Johtamisen perusteet, 30.10.2015/Luento 2

2: Yksilöiden ja ryhmien johtaminen

Tänään paneudumme toisen luentokerran teemaan yksilöiden ja ryhmien johtaminen.

Yksi luennon aiheista on organisaatiopsykologia. Tällä tarkoitetaan luentomateriaalin mukaan sekä sanallista että sanatonta viestintää. Mielestäni varsinkin kansainvälisissä yrityksissä eri kulttuurien arvojen ja eleiden tunteminen on tärkeää. Monesti kuulee, että monet sopimukset jäävät solmimatta juurikin kulttuurituntemuksen puutteen vuoksi. Se, mikä on hyväksyttävää yhdessä kulttuurissa, ei ole hyväksyttävää toisessa kulttuurissa. Mikäli kulttuurit kansainvälisessä liiketoiminnassa kiinnostaa laajemmin, voi tutustua The cultural dimension of international business -kirjaan Sanatonta viestintää tapahtuu koko ajan. Ja niin kuin luentomateriaaleissa sanotaan, se ei ole aina tietoista. Monilla meistä on tapoja, joita ei itse tiedosta häiritseviksi. Jollakin se voi olla kynän naputtelu, toisilla taas hiuksien koskettelu. On myös tilanteita, jolloin reagoi toiseen ihmiseen epäsopivalla tavalla. Se ei ole aina tiedostettua tai suunniteltua toimintaa. Haukotteleminen ei välttämättä tarkoita sitä, että toisen tarina on tylsä tai puuduttava. Ihminen voi olla väsynyt tai hän on nähnyt jonkun muun haukottelevan. Haukotushan tunnetusti tarttuu. Kokeile vaikka. Myöskin ihmisen tyyli seisoa tai istua voi vaikuttaa siihen, miten toinen reagoi. Yleensä on tapana katsoa toista silmiin puhuessa ja kuunnellessa. Jos keskustelukumppani katsoo jutustelun aikaan sivulle, tulee helposti käsitys, että toista ei kiinnosta. Kyse voi olla kuitenkin jokaisen yksilön tavasta keskittyä ja huomioida toinen henkilö. Esimerkkejä sanattomasta viestinnästä on lukuisia. Mikäli aihe kiinnostaa, tässä on linkki, jossa on esiteltynä tiivistetysti sanaton viestintä. Kyseiseltä sivustolta löytyy paljon muitakin mielenkiintoisia tekstejä omien taitojen kehittämisestä.

Luennolla käsiteltiin myös skeemojen tasoja. Erityisesti minuus- ja henkilöskeemat herättävät minussa paljon ajatuksia. Luentojen mukaan minuusskeema on se, mitä itse ajattelee itsestään. Henkilöskeema taas on se, mitä muut ajattelevat itsestään. Usein tulee mietittyä sitä, mitä muut ajattelevat itsestään ja ovatko teot hyväksyttäviä. Aika usein muut eivät kuitenkaan huomaa niitä asioita, jotka tuntuvat itsestään epämielyttäviltä. Harvat kiinnittävät siihen, onko paidassa millimetrin kokoinen reikä tai ovatko hiukset vastapestyt. Ihmisillä on myös tapana muodostaa ennakkokäsityksiä ja yleistyksiä henkilöistä pelkästään ulkonäön, eleiden, ammatin tai aseman mukaan. Puku päällä kulkevat henkilöt leimataan helposti fiksuiksi ja ylemmissä viroissa oleviksi henkilöiksi. Nahkatakkiin ja mustiin vaatteisiin pukeutuvat henkilöt leimataan taas rokkareiksi. Matalaäänisyyttä taas voidaan pitää vakuuttavampana puhetyylinä. Minuusskeema vaihtelee iän, elämäntilanteen ja fiiliksen mukaan. Välillä on hetkiä jolloin tuntee itsensä rumaksi ja vähempiarvoiseksi. Toisaalta, on myös paljon hetkiä, jolloin pitää itseään hyvänä ja arvokkaana yksilönä. Tähän vaikuttaa vahvasti käsitys itsestään.

Lähdemateriaalina on käytetty kurssin toisen luentokerran dioja.

-Anastasia